14.09.2021
"Hevijätti" on yksi sana, jota Iron Maidenista on syyskuun alussa tapahtuneen levyjulkaisun yhteydessä käytetty.
Ei pysty kiistämään Luigi kammiossaan. Ei tiennyt mitä teki saranasormi Steve Harris, kun pumpun vuonna 1975 perusti. Jättihän siitä tuli. Tsiigatkaa vaikka lukuja:
- Perustettu 1975
- Eka levy 1981
- 18 studiolevyä
- 12 livelevyä
- 4 EP-levyä
- 7 kokoelma-albumia
Helvetinmoinen taival, johon on liittynyt riittävästi dramaattisia käänteitä.
Laulajan kanssa varsinkin, ja pääasiassa.
Kaikkihan nämä tietää: ensimmäinen laulaja, Paul Day eli nimensä mukaisesti Maidenissa päiväperhon lailla: lyhyesti. Mies osasi laulaa, mutta ei vakuuttanut lavaolemisellaan muita ukkoja sen vertaa, että olisi saanut pyöriä porukoissa '76 syksyä kauemmin. Kenkää tuli siis heti kohta ekojen keikkojen jälkeen.
Tilalle Dennis Wilcock. Tämä karisalmelainen alkoi vinoilla tuossa vaiheessa jo mukana olleele Dave Murraylle tämän tyttöystävästä, ja kina johti lopulta siihen että Harrisin piti päättää, kummalle polkaistaan kengänkuva hanuriin. Tuli moka: kenkää sai Murray.
Wilcock jatkoi kuitenkin kukkoiluaan, ja pian oli vaihtunut koko muu kokoonpano kerran tai parikin. Lopulta Harris oli Wilcokin kanssa kahdestaan 1977. Lopulta Wilcock otti itsekin hatkat, ja Harris alkoi bändin kasaamisen uudestaan.
Ensin palasi Murray. Sitten lauluun löytyi Pau Di'Anno. Kakkoskitarassa vieraili vielä muutamakin nimi, mutta esikoislevy Iron Maiden polkaistiin narulle vuonna 1980.
Lokakuussa toiseen kitaraan löytyi Adrian Smith, ja pohjat "klassiselle" Maiden-kokoonpanolle olivat kasassa.
1981 tuli Killers, joka oli listoilla härmässäkin.
Saman vuoden lopulla Di'Anno sai kenkää, kun tykkäsi tajunnanlaajennuksesta vähän liikaa, eikä aina tainnut tietää onko nyrkkeilijä vai laulaja. Tai jotain sellaista.
Tilalle napsahti tämä viivottimella otsatukkansa tuohon aikaan leikannut Bruce Dickinson. 1982 julkaistiin The Number Of The Beast. Ja siitähän se sitten lähti.
1983 kokoonpano tuli täyteen mittaansa, kun kannujen taakse istui Nicko McBrain ja narulle alettiin paahtaa Piece Of Mind -albumia. Tässä vähän harvemmin kuultu kipale kyseiseltä lätyltä: Sun And Steel. Tällään sen tähän siksi, että tämä ralli on saanut innoituksensa samuraihommista, tarkemmin sanoen japanilaiseen samurai ja miekkapyhimys Miymoto Musashiin. (Tästäpä oiva aasinsilta uuteen levyn, jonka kannessa Eddie on saanut ylleen samurai-asun.)
Dickinson kokeili jossain kohtaa 90-lukua vähän soolouraakin, mutta onneksi näki taas valon ja liittyi takaisin pumppuun 1999. Välissä äänivarojaan kävi kokeilemassa Blaze Bailey -niminen hahmo, mutta hänestä lisää joskus toiste.
Dickinsonilla oli omat koukeronsa muun muassa syövän kanssa, mutta nyttemmin mies näyttää taas olevan tilanteen päällä. Kuriositeettina mainittakoon, että loppuvuodesta 2019 mies kävi pokkaamassa kunniatohtorin hatun ja miekan Helsingin yliopistolta.
Ikonisia biisejä tällä porukalla on enemmän kuin laki sallii. Run To The Hills lie yksi niistä kaikkien tuntemista ralleista. Löytyy albumilta The Number Of The Beast, joka on ainakin meikäläisen Iron Maiden Top-3:ssa heittämällä.
Loput ovat tietysti Piece Of mind ja Powerslave.
Toki, jäkäläksi tässä itsensä tuntee, kun mieltää esimerkiksi Fear Of The Darkin "uudemmaksi" meideniksi. Lätyn, joka on julkaistu kuiteski jo vuonna 1992 eli sata joulua sitten. Mutta sepä onki ysärin puolta jo, hähhää, ja tää on kasariblogi!
Anyways, nyt paukahti ulos uusi levy: Senjutsu. Se on orkesterin miljoonas, ja siltä ensijulkaisuna tuupattiin julki sinkku nimeltä Writing On The Wall.
Kuulostaa ihan Iron Maidenilta. Huraa! Niin kuin pitääkin. Tätähän me tältä porukalta odotamme: toisin kuin monet muut kasarimetallia taivutelleet kokoonpanot, Iron Maiden on toimittanut aina Iron Maidenia, eikä ole lähtenyt messiin mihinkään "taiteellisen uudistumisen" tuubaan, johon moni metallica on sortunut ja itsensä melkein umpisolmuun taitellut.
Ainut enemmälti uudistunut juttu on Eddie, Iron Maidenin maskottizombie vai mikä lie monsteri. Hän on piipahdellut muinaisessa Egyptissä ja avaruudessa, ja on nyt uusimmalla platalla päässyt muinaiseen Japaniaan ja saanut ylleen samurain releet.
Ensi kerralla sitten taas jotain ihan muuta!
Have Mercy,
Luigi.
26.04.2022
Tässä kohtaa alkaa tuo vappu rysähdellä niskaan, niin katotaas saadaanko tunnelmaa kohotettua hieman erikoisesti jopa musiikin teorian kautta.
Lue lisää13.04.2022
Tämä blogi ei otsikostaan huolimatta kerro tiibetiläisten tantramunkkien kulhohoidoista, vaan ihan jostain toisenlaisesta sooniseta, vähän ärhäkämmästä sielun ja mielen hoidosta.
Lue lisää30.03.2022
Vähän on nyt Luigilla ideat vähissä, niin laitan teille linkkejä ja vinkkejä taas tulemaan sellasista mitä ette nyt ihan välttis tiedä tai ole kuulleet.
Lue lisää17.03.2022
Automankassa soi nostalgisesti Pat Benatar, ja jäin siinä miettimään muita neitokaisia, jotka suhaili 80-luvulla hard rockin ja kuka minkäkin kimpussa.
Lue lisää14.02.2022
Niinkuin edellisessä blogissa mainitsin, en voi olla käymättä läpi myös kevyempää, mutta silti rokkaavaa vuotta 1983.
Lue lisää11.02.2022
Ei mahda olla todellistakaan juuri 1983 vuoden aikana ilmestyneet musiikilliset julkaisut. Jopa järjenvastaiselta tuntuva kattaus aivan klassikoiksi muodostuneita albumeita.
Lue lisää26.01.2022
Katsastus-elokuvasta lainatulla nerokkaalla, mutta lyhyellä tuskailulla jatkan siitä mihin viimeksi jäin.
Lue lisää12.01.2022
2000-luvun vaihteessa ilmaantui tämmönen termi, ehkä tunnetummin Scandinavian Action Rock. Muutamat ruotsalaiset bändit tartuttivat kyllä tyylinsä suotuisasti muutamiin naapureihinkin.
Lue lisää08.12.2021
Hou Hou! Luigi-setä toivottaa oikein napakkaa joulua ja parempaa uutta vuotta kaikille obligatorisesti!
Lue lisää01.12.2021
Kyllä kuuluu tämä musiikkityyli vahvasti ainakin Luigi-sedän kasariuteen, ja selkeästi ansaitsee aivan ikioman sijansa.
Lue lisää23.11.2021
Juolahti tässä taasen mieleeni muutama kasarille haiskahtava yhtye ja musiikkinumero, eli laitetaas taas tämmönen linkit&vinkit -blogi taas tähän väliin.
Lue lisää10.11.2021
Rumpalistit ovat jääneet kyllä nyt turhan vähälle huomiolle. Puretaas nyt vähän Luigi-sedän tuskaa näiltä osin.
Lue lisää02.11.2021
Tilanne oli Luigi-sedän nuoruudessa kumminkin se, että Udo ja Accept oli bändeistä jossain vaiheessa ylivoimaisesti numero yksi.
Lue lisää27.10.2021
Thrash on engelskaa ja tarkoittaa `piestä` tai `hakata` (kepillä, ruoskalla yms.) Ei siis “roskametallia”.
Lue lisää20.10.2021
Luigistakaan ei ole tuossa vaiheessa vielä ollut edes ajatusta olemassa, kun viiksiniekka Rudolf Schenker jo polki pumppua pystyyn!
Lue lisää13.10.2021
Jos ei toimittajat näitä tyylilajeja keksi, niin muusikot sitten itse.
Lue lisää05.10.2021
Tää on nyt jatkoa edelliselle blogille ihan siitä syystä, että unohtu muutama hyvä linkkivinkki.
Lue lisää29.09.2021
Tällä kertaa tulee tällänen "Luigi-sedän linkkivinkit” -tyylinen ratkaisu. Pudottelen tähän kaikenlaisia linkkejä bändeihin, joita ette ehkä välttämättä ole kuulleet.
Lue lisää22.09.2021
Pari sanaa Senjutsusta (vielä sittenkin) ja sitten asiaan: Peer Günt! Jipii jipii!
Lue lisää08.09.2021
Tänään käytämme Glenn Hughesia irrallisena ja kömpelönä kirjallisena siirtymätekniikkana ja viittauksena siihen mitä aiotaan käsitellä tällä kertaa.
Lue lisää01.09.2021
Edellisen blogin Sykestelyn johdosta tötöilin yhtenä iltana aasinsillalla ja törmäsin kuulokkeet päässä Scott Gorhamiin.
Lue lisää17.08.2021
Pysytellään vielä tämän kerran Texasissa, kun sinne kerran edellisessäkin blogissa eksyttiin. King's X – maybe famous, but never heard?
Lue lisää11.08.2021
Varmaan on nämä kaks agenttia jotain kaukaista sukua keskenään.
Lue lisää04.08.2021
Tämä blogi on luonnollisesti omistettu viime viikolla pois nukkuneelle kaikkien tuntemalle pitkäpartaiselle bassohahmolle.
Lue lisää28.07.2021
Onneksi eräs lukijani (näitä tosiaan lukee joku!) osasi kysäistä "sen jonkun japanilaisen bändin" perään, niin sieltähän se muistilokeroista kaivelemalla löytyi: Loudness!
Lue lisää21.07.2021
Jos tuntuu pieniltä kuviot täällä härmässä, niin ei ne isot ole tuollakaan Kaliforniassa. Anyways, hyvää syntymäpäivää Martinin Jimille!
Lue lisää16.06.2021
“Pitikö tuotakin mennä sorkkimaan”, “alkuperäinen on niin paljon parempi”, “olisivat nyt antaneet olla”, “mutta tämähän on parempi kuin alkuperäinen!”... jne. Loputon keskustelun ja kiistan aihe, ja jossain määrin ihan viihdyttävääkin ajanvietettä ja -kuluketta!
Lue lisää16.06.2021
Heti kun silmänsä saa auki, niin aivan samalla sekunnilla pyörähtää myös aivo-jukebox käyntiin. Se kun saattaa se soittolistaton beelsebubin aamuradio rajuimillaan olla jostain Ritva Oksasesta Arja Saijonmaan ruotsinkieliseen tuotantoon.
Lue lisää15.06.2021
Jäi tuosta ensimmäisestä blogista mielenpäälle pyörimään tollaset vähän rapsakammat autoilubiisit, niin sitäpähän myöten tuolta alitajunnasta paukahti tämmöinen Rainbow:n kipale albumilta Bent Out Of Shape.
Lue lisää28.03.2021
Musiikki-antropologi Luigi Benzini perkaa Kasarikeskiviikko-blogissa läpi nuoruutensa hevimpiä musiikkielämyksiä ja jakelee anekdootteja permanenttipäisistä sankareista sukkahousuissa. Uusi blogi julkaistaan joka keskiviikkona osoitteena www.muuntaja666.fi.
Lue lisää